Kausityöntekijät kerryttävät lomaoikeuksia Suomen vuosilomalain mukaisesti samoin periaattein kuin muutkin työntekijät. Lomaoikeus syntyy, kun työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kuukaudessa. Lyhyissä työsuhteissa loma usein korvataan rahallisesti työsuhteen päättyessä, mutta pidemmissä kausitöissä työntekijällä on mahdollisuus pitää lomapäiviä myös työjakson aikana, mikäli lomaa on ehtinyt kertyä riittävästi.
Onko kausityöntekijällä oikeus lomaan työjakson aikana?
Suomen työlainsäädännön mukaan myös määräaikaisessa työsuhteessa olevalla kausityöntekijällä on oikeus lomaan. Lomaoikeus määräytyy vuosilomalain perusteella samoin kuin muillakin työntekijöillä. Loman kertyminen alkaa heti työsuhteen alusta, mutta käytännössä lomaa voi pitää vasta, kun sitä on kertynyt.
Lyhyissä kausitöissä on tavallista, että lomapäiviä ei ehdi kertyä niin paljon, että niitä voisi pitää työjakson aikana. Näissä tapauksissa pitämättömät lomapäivät korvataan tavallisesti lomakorvauksena työsuhteen päättyessä.
Mikäli kausityöntekijän työsuhde kestää kuitenkin useita kuukausia, hänelle voi kertyä lomapäiviä, joita on mahdollista käyttää jo työjakson aikana. Tämä edellyttää kuitenkin työnantajan ja työntekijän välistä sopimista loman ajankohdasta.
Miten kausityöntekijän lomapäivät kertyvät?
Kausityöntekijän lomapäivät kertyvät joko 14 päivän tai 35 tunnin säännön mukaisesti. Jos työntekijä työskentelee vähintään 14 päivää kuukaudessa, hän ansaitsee lomaa 2 päivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Kun työsuhde on jatkunut vuoden, lomapäiviä kertyy 2,5 päivää kuukaudessa.
Jos työntekijä työskentelee alle 14 päivää mutta vähintään 35 tuntia kuukaudessa, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällöinkin lomapäiviä kertyy samalla tavalla: 2 päivää kuukaudessa alle vuoden työsuhteessa ja 2,5 päivää yli vuoden kestäneessä työsuhteessa.
Täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi kausityössä lasketaan siis kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää tai 35 tuntia. Lomanmääräytymisvuosi on 1.4.-31.3. välinen aika.
Milloin kausityöntekijä voi pitää kertyneet lomapäivät?
Lomien pitäminen kausityössä riippuu työsuhteen kestosta ja kausityön luonteesta. Lain mukaan lomakausi on 2.5.-30.9. välinen aika, jolloin työnantajan tulisi antaa työntekijän pitää 24 päivää kesälomastaan. Talviloma voidaan pitää lomakauden ulkopuolella.
Kausityöntekijän kohdalla loman pitämisestä voidaan usein sopia joustavammin. Jos työsuhde kestää esimerkiksi toukokuusta syyskuuhun, työntekijä ja työnantaja voivat sopia lomapäivien pitämisestä työjakson aikana. Työnantaja määrää viime kädessä loman ajankohdan, mutta työntekijän toiveet tulisi huomioida.
Kausityön luonne voi kuitenkin asettaa rajoituksia lomien pitämiselle. Jos kyseessä on esimerkiksi vilkas sesonkiaika, työnantaja voi sijoittaa loman työntekijän kannalta hiljaisempaan aikaan. Työjakson pituus vaikuttaa myös käytännön mahdollisuuksiin pitää lomaa – lyhyissä työsuhteissa lomaa ei usein ehdi kertyä niin paljon, että sen pitäminen olisi käytännöllistä.
Maksetaanko kausityöntekijälle lomakorvaus työsuhteen päättyessä?
Kyllä, kausityöntekijälle maksetaan lomakorvaus työsuhteen päättyessä kaikista kertyneistä, pitämättömistä lomapäivistä. Lomakorvaus on prosenttiosuus lomanmääräytymisvuoden aikana maksetusta palkasta: 9 % alle vuoden kestäneissä työsuhteissa ja 11,5 % yli vuoden kestäneissä työsuhteissa.
Lomakorvaus lasketaan lomanmääräytymisvuoden ansioista, joihin sisältyvät sekä peruspalkka että mahdolliset lisät, kuten ilta- ja viikonloppulisät. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen viimeisen palkanmaksun yhteydessä.
Kausityöntekijällä on oikeus pyytää laskelmaa lomakorvauksen määrästä ja perusteista. Autamme työntekijöitämme varmistamaan, että he saavat kaikki heille kuuluvat korvaukset työsuhteen päättyessä.
Voiko työnantaja kieltäytyä antamasta lomaa kausityöntekijälle?
Työnantajalla on oikeus määrätä loman ajankohta, mutta ei kieltäytyä kokonaan loman antamisesta, jos lomaa on kertynyt ja työsuhteen kesto mahdollistaa loman pitämisen. Vuosilomalaki velvoittaa työnantajaa antamaan työntekijälle mahdollisuuden käyttää lomaoikeuksiaan.
On kuitenkin tilanteita, joissa loman pitämistä voidaan siirtää tai rajoittaa. Työn kausiluonteisuus voi olla peruste loman siirtämiselle, erityisesti jos kyseessä on toimialan kiireinen sesonkiaika. Tällöin työnantaja voi määrätä loman pidettäväksi hiljaisempana aikana.
Jos työnantaja rajoittaa perusteettomasti työntekijän oikeutta lomaan, työntekijä voi ottaa yhteyttä työsuojeluviranomaisiin tai ammattiliittoon. Työntekijän kannattaa ensin keskustella asiasta työnantajan kanssa ja etsiä yhteistä ratkaisua.
Kausityöntekijän lomaoikeudet käytännössä – mitä sinun tulisi tietää?
Kausityöntekijän kannattaa jo työsuhteen alussa selvittää, miten lomaoikeudet kertyvät ja miten ne käytännössä toteutetaan kyseisessä työsuhteessa. Lyhyissä työsuhteissa yleinen käytäntö on maksaa lomakorvaus työsuhteen päättyessä, mutta pidemmissä kausitöissä voi olla mahdollista pitää lomaa työsuhteen aikana.
Työnantajan näkökulmasta on tärkeää suunnitella kausityöntekijöiden lomat hyvissä ajoin ja huomioida ne resurssitarpeissa. Lain mukaan työntekijälle on ilmoitettava loman ajankohdasta viimeistään kuukautta ennen loman alkamista.
Meillä Contiossa huolehdimme siitä, että kaikki työntekijämme saavat heille kuuluvat lomaoikeudet lain mukaisesti. Autamme sekä työntekijöitä että asiakasyrityksiämme lomakäytäntöjen suunnittelussa ja toteutuksessa niin, että ne palvelevat kaikkien osapuolten etua.
Kausityössä lomaoikeuksien tunteminen on erityisen tärkeää sekä työntekijälle että työnantajalle. Oikein toteutetut lomakäytännöt lisäävät työhyvinvointia ja työtyytyväisyyttä myös määräaikaisissa työsuhteissa.